"For once we are asked" : professionals’ perspectives on the reality of elderly care in intensive assisted living and institutional care facilities

Abstract

Study’s aim was to describe the reality of care in professionals’ eyes and their perceptions on themes according to the research question. Research question was: How care professionals understand clients’ wellbeing and participation in elderly care settings, and how they perceive and justify their actions as clients’ representatives? The findings were divided into three mutually supportive and partly intertwined perspectives: 1. Understanding of the clients’ wellbeing and the possibilities for participation, 2. Experiences of everyday work and of being at the centre of intersecting forces and conflicts, and 3. Understanding of the conscious and unconscious factors underlying one´s own actions and decisions, and how actions and decisions are justified during care, especially when representing clients with lowered capacity. In participants’ own words, “for once, they were asked”, which can be considered as the most significant outcome of the study, overall, the shedding of light on the reality, views and experiences of professionals.

The study was conducted using qualitative research design with interpretive and constructivist paradigms due to its nature to explore participants’ experiences in real life context, and to restructure their understanding into a more generalisable and usable format to increase awareness and knowledge of the area in question. The data consists from semi-structured thematic group discussions, that involved creativity-based approaches (such as writing assignments). Altogether 24 health, social and culture fields professionals participated in the study. All of them were involved in elderly persons’ care and everyday life in 24-hour service housing. The data was analysed using qualitative content analysis as a method.

The aim of the study was to increase the visibility and understanding of the reality of elderly care through the eyes of professionals who, in their daily lives, tackle the challenges that are constantly discussed in the media and in policy-making, for example. As a result of this study, workload, unreasonable contradictive expectations in a shortage of time, human resources and finance, are balanced by a strong commitment from professionals to act as clients’ representatives, defend their rights, and genuine caring for clients. As conclusions, it can be stated that professionals act as a filter between multidimensional and often conflicting forces. Conflicts are caused both by internal, especially value issues, but also by external demands, between which the professionals try their best promote the clients’ interests. The harmonising of the complex legislation governing social and health care is urgent. Basing society and political decision-making on enhancing wellbeing instead of continuous economic growth would most likely bring savings in the future with the decreasing need for services. In media, it would be necessary to equally highlight positive perspectives and the competence of professionals who agree to work in a stressful situation day after day. Professionals' awareness and consciousness of their own activities and decisions and on what they are based should be increased through training. Discussion on topics experienced as sensitive and challenging should be openly faced in organisations, so that professionals do not have to solve often ethically challenging situations alone.

Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ympärivuorokautisen asumispalvelun todellisuutta ammattilaisten silmin sekä heidän käsityksiään tutkimuskysymyksen mukaisista teemoista. Tutkimuskysymys: Miten hoivan ammattilaiset ymmärtävät asiakkaiden hyvinvoinnin ja osallisuuden iäkkäiden palveluissa, ja miten he näkevät ja perustelevat toimintansa asiakkaiden edustajina? Tutkimustulokset on jaoteltu kolmeen toisiaan tukevaan ja osittain kietoutuvaan näkökulmaan: 1. ymmärrys hyvinvoinnin ja osallisuuden mahdollisuuksista, 2. miten työn arki koetaan ja millaista on olla eri suuntiin repivien vastavoimien keskipisteessä ja 3. oma toimintaa ja päätösten tekemistä ohjaavien tietoisten ja tiedostamattomien tekijöiden tunnistaminen, erityisesti toimiessa alentuneen toimintakyvyn omaavien asiakkaiden edustajana. Osallistujien omin sanoin "kerrankin joku kysyi meiltä", mitä osallistujien kokemuksena voidaan pitää yhtenä tutkimuksen merkittävimmistä tuloksista, eli ammattilaiset kokivat tulevansa nähdyksi omassa ammattitodellisuudessaan näkemyksineen ja kokemuksineen.

Tutkimus on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnettiin tulkinnallista ja konstruktiivista paradigmaa, koska tavoite oli tutkia ja kuvata osallistujien kokemuksia omasta työstään, asiakkaista ja työympäristöstään sekä muovata siitä muodostuneesta käsityksestä yleistettävämpi ja siten hyödynnettävämpi kokonaiskuvaus. Aineisto koostui puolistrukturoiduista temaattisista ryhmäkeskusteluista, joissa käytettiin luovuuteen perustuvia lähestymistapoja (kuten kirjoitustehtäviä). Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 terveyden-, sosiaali- ja kulttuurialan ammattilaista. He kaikki toimivat suorassa asiakaskontaktissa ympärivuorokautisessa hoivassa. Aineisto analysoitiin käyttämällä menetelmänä laadullista sisällönanalyysiä.

Tutkimuksen tavoitteena oli lisätä näkyvyyttä ja ymmärrystä vanhustenhuollon todellisuudesta sille työskentelevien ammattilaisten kautta, jotka arjessaan toimivat niiden haasteiden parissa, joista jatkuvasti keskustellaan mediassa ja esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Tämän tutkimuksen tuloksena työtaakkaa, kohtuuttomia ristiriitaisia odotuksia, ajan, henkilöresurssien ja rahoituksen puutteita tasapainottavat ammattilaisten vahva sitoutuminen asiakkaisiin, heidän oikeuksien puolustaminen ja aito välittäminen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ammattilaiset toimivat suodattimena moniulotteisten ja usein ristiriitaisten voimien välillä. Ristiriitoja aiheuttavat sekä sisäiset, erityisesti arvokysymykset, että ulkoiset vaatimukset, joiden välillä ammattilaiset parhaansa mukaan edistävät asiakkaiden etua. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan monimuotoisen lainsäädännön yhdenmukaistaminen on kiireellistä. Yhteiskunnan ja poliittisen päätöksenteon perustaminen hyvinvoinnin lisäämiseen jatkuvan talouskasvun sijaan toisi todennäköisesti säästöjä tulevaisuudessa palvelutarpeen vähenemisen myötä. Ammattilaisten tietoisuutta omasta toiminnastaan ja päätöksistään sekä ymmärrystä mihin ne pohjautuvat tulee lisätä koulutuksen avulla. Keskustelua sensitiiviseksi ja haastaviksi koetuista aiheista tulee käydä organisaatioissa entistä avoimemmin, jotta ammattilaisten ei tarvitse ratkaista usein eettisesti haastavia tilanteita yksin.